Sippolan kirkko

Sippolan uusgoottilainen tiilikirkko on arkkitehti C. J. von Heidekenin 1874 suunnittelema.

Sippolan ensimmäinen kirkko oli Sippolan kartanoa siihen aikaan hallitsevan valtaneuvos Lorentz Creutzin aloitteesta ja tuella 1660- ja 1670-lukujen vaihteen aikoihin rakennettu pieni kappelikirkko. Kappelikirkon alaisuuteen kuuluivat Mämmälän, Viialan, Sippolan, Hirvelän, Liikkalan, Enäjärven, Kaipiaisten ja Ruotilan kylien asukkaat.

Nykyisin Sippolan kirkon alueeseen kuuluvat myös vuonna 1912 Vehkalahdelta Sippolaan siirretyt Haapalan ja Saaramaan kylät. Mämmälässä on Inkeroisten kirkko ja Viialassa Myllykosken kirkko.

Sippolan vuonna 1737 valmistuneen toisen kappelikirkon rakentamiseen Sippolan kartanoa silloin hallitseva kreivi Johan Greutzin leski Gertrud Sofia von Treyden eikä myöskään Vehkalahden emäseurakuntalaiset halunneet osallistua. Sippolan kappeliseurakuntalaiset joutuivat rakentamaan toisen kappelikirkkonsa omin voimin. Rakennuksen koko oli 19,5 m x 19,5 m ja se toimi sippolalaisten temppelinä lähes 150 vuotta eli nykyisen kirkon rakentamisvuoteen 1879 saakka.

Nykyinen uusgoottilaista tyyliä edustava punatiilinen Sippolan kolmas kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1879. Sen on suunnitellut turkulainen arkkitehti C.J. von Heidecken. Sippolan hovin silloinen omistaja Alexander Leonard von Daehn osallistui kirkon rakennushankkeeseen lahjoittamalla kirkkoa varten maa-alueen sekä rahaa rakennuskustannuksiin. Alttaritaulu esittää Kristuksen kirkastusta. Sen on maalannut turkulainen Aleksandra Såltin. Sippolaan taulu saapui vuonna 1887.

Kirkon tornissa on neljä kelloa, joista kaksi oli käytössä jo Sippolan kappelikirkossa 1700-luvulla. Pienin ja samalla vanhin kello on valmistettu vuonna 1753 ja toinen vuonna 1775.  Kaksi suurempaa on saatu lahjoituksena vuonna 1911.

Sippolan nykyinen kirkko on Anjalankosken seurakunnan pääkirkko ja siihen mahtuu noin 1000 henkeä.